"Carmen"
21.1.1994 - 7.12.2005
Eutanasia, Pahalaatuinen Nisäkasvain,
etäpesäkkeitä imusolmukkeissa ja keuhkoissa (Eviran avausraportti)
I. FIN MVA, FIN KVA, SPKL SM-98, HK3, JK3, YK3 Okko Castor v.d. Dobermann-borgh - E. FIN MVA, FIN KVA, JK3, HK3, YK2 Falkenest Denise
Kokeet
Vehkalahti 26.9.1999 PAHA3 2 HK2 249,00
Tampere 22.8.1999 PAHA3 0 103,00
Jokela 7.8.1999 PAHA3 HK3 1 281,00
Hyvinkää 23.5.1999 PAHA3 1 HK3 272,00
Helsinki 9.5.1999 PAHA3 2 HK3 245,00
Renko 25.4.1999 PAHA3 1 HK3 297,00
Jokela 11.10.1998 PAHA3 1 HK3 291,00
Jokela 19.9.1998 PAHA3 1 HK3 282,00
SDY RM1
Tammela 6.9.1998 PAHA3 2 HK3 246,00
Lahti 31.8.1997 PAHA3 2 HK3 267,00
Pori 16.8.1997 PAHA3 0 201,00
Hyvinkää 3.8.1996 PAHA3 0 0,00
Kouvola 14.7.1996 PAHA3 0 0,00
Nokia 30.6.1996 PAHA3 1 HK3 285,00
Tammela 15.6.1996 PAHA3 0 170,00
Siuntio 29.5.1996 PAHA3 1 HK3 289,00 KVA
Heinola 19.5.1996 PAHA3 0 122,00
Kauhala 29.10.1995 PAHA3 1 HK3 273,00
Ulvila 14.10.1995 PAHA3 1 HK3 282,00
Kouvola 30.9.1995 PAHA2 1 HK2 282,00
Tampere 17.9.1995 PAHA2 1 HK2 279,00 SDY Avo-luokan voittaja
Renko 3.9.1995 PAHA1 1 HK1 281,00
Lahti 18.5.1995 PAHA1 2 HK1 256,00
Järvenpää 6.5.1995 PAHA1 2 HK1 264,00
Porvoo 22.4.1995 PAHA1 0 124,00
Terveys
Lonkat A/A, Silmät 1
Maksa-arvot normaalit
Selkäkuvat spondyloosi puhdas
Sydäntutkimus ultra + EKG ok (2000,2002)
Näyttelyt
Lappeenranta 6.4.1996 KÄY-1 KÄK1 SA LEHTO REIJO
Aloin kilpailemaan Carmenilla heti reilun vuoden ikäisenä. Ensimmäisen hutikokeen jälkeen saavutimme kaksi peräkkäistä ykköstulosta alokasluokasta. <
Siirryimme avoimeen luokkaan kun koiran ikä täytti koevaatimukset.
Tuloksena kahdesta kokeesta kaksi ykköstulosta joista ensimmäinen oli Tampereella dobemannien
mestaruuskisojen avoimenluokan voitto.
Carmen oli vuoden ja kahdeksan kuukautta vanha kun lähdimme ensimmäiseen voittajaluokan hakukisaan Ulvilaan. Ja saavutimme ensi yrittämällä ykköstuloksen.
Tässä Ulvilan kokeessa koin senkin ihmeen että kesken tottelevaisuusosuuden tuomari alkoi ääneen kehumaan koiraani tyyliin "En tiennytkään että tällaisia dobermanneja on olemassa"
Samaisessa Ulvilan kokeessa oli iäkkäämpi koiraharrastaja joka sanoi minulle kuultuaan että koirani on vasta alle kahden vuoden ikäinen että kannattaa olla tosi, tosi varovainen näin nuoren koiran kanssa. Ja niin oikeassa hän olikin.
Carmen saavutti silloin kaksi vuotiaana tuloksensa todella helposti todella vähäisellä reenimäärällä. Mutta kaadettuani ensin sen Heinolan kokeessa näytöllä oikein kunnolla ja sitten vähän sen jälkeen Tammelan kokeessa sen törmättyä ilmeisesti karhuun ensimmäisenä hakukoirana aamulla metsässä, meillä alkoivat vaikeudet ilmaisuissa ja se näkyi myös koiran muussa työskentelyssä.
Luokallaan Carmen saavutti käyttövalion arvon Siuntiossa toukokuussa vain muutamaa päivää alle kaksi vuotta neljä kuukautta vanhana.Carmen onkin suomen dobermann historian nuorimpia ellei nuorin haun käyttövalioita.
Loppuvuoden kokeet epäonnistuivat täysin kun koiran itsevarmuus oli kadoksissa.
Seuraavakin vuosi oli välivuosi. Treenien perusteella jo tiesin että edelleen sain pyytää anteeksi edellisen vuoden liian paljon liian aikaisin syndroomaa.... Mutta vuonna 1998 Carmen sai takaisin oman sitkeän perusluonteensa ja voitti sekä Dobermannien Rotumestaruuden että Uudenmaan Piirimestaruuden kirkkaasti hienoilla ykköstuloksilla. Rotumestaruus ratkesi esineruudulla josta pääasiallisesti koirilla ei noussut kaikki esineet. Carmen haki kaikki kolme esitettä alle kahden minuutin. Vielä seuraavana vuonna kilpailimme saavuttaen hienoja ykköstuloksia ja voittaen mm. Piirimestaruus pronssia Jokelassa kovatasoisessa kisassa. Carmen oli koira isolla C:llä. Sen keskittymiskyky tottelevaisuudessa, sitkeys esineruudussa ja maalimiesmotivaatio olivat korkeata luokkaa. Pieni miinus koirassa oli sen yksioikoisuus. Esineruudussa oli parempi seisoa juuri siinä mistä koiran lähettikin, samoin hakuradalla. Olin sen alunperin opettanut siihen ja ihan turhaa oli yrittää opettaa sitä siirtymiin :)
Carmenin ollessa yli 9 vuotias huomasin sen nisässä kasvaimen. Silloin varoiteltiin kovasti näihin leikkauksin koskemasta ja koiralla oli toki jo ikääkin. Kasvain oli rauhallinen kunnes itsenäisyyspäivänä 2005 huomasin että Carmenin oli paha olla. Vielä lokakuussa Carmen oli hyppinyt omenapuistamme omenoita niin korkealta että me tarvittiin tikkaat loppujen poimimiseen.
Carmen nukutettiin ikiuneen heti itsenäisyyspäivän jälkeisenä aamuna.
Avausraportin mukaan pahalaatuinen nisäkasvain oli lähettänyt etäpesäkkeitä sekä imusolmukkeisiin että keuhkoihin.
Carmenin kanssa vietettiin pitkä yhteinen elämä jonka varrella sain kokea sellaista koiran kanssa harrastamisen riemua mitä en voi sanoin kuvailla. Koira joka siviilissä oli "anteeksi että olen olemassa" mutta kanssani työskennellessä todella korkeaa työmoraalia esittävä.
Minun elämäni koiria <3
Carmen on emänä F- ja H-pentueille.
Dobermann-lehden historiaa
Klikkaa kuvat isommaksi